Eristyslasit

Eristyslasi on elementti, jossa kaksi tai useampia laseja on liitetty ilmatiiviisti toisiinsa lasin reunoja ympäröivien välilistakehien ja elastisten massojen avulla.

Eristyslaseja käytetään mm. ikkunarakenteissa, ulko-ovissa, lasikatteissa ja kokolasisissa julkisivuissa.

Eristyslasit valmistetaan ns. kaksivaihe-menetelmällä, jossa lasien välissä käytettävät alumiinilistat tiivitetään kahdessa vaiheessa. Sisemmän tiivisteen tarkoituksena on pitää kosteus välitilan ulkopuolella ja samalla muodostaa lämpöä eristävän kalvon lasin ja metallilistan väliin.

Ulompi tiivistysaine muodostaa varsinaisen elastisen sidoksen lasien ja listojen väliin.

Onton välilistan sisään laitetaan valmistusvaiheessa rakeista kuivikeainetta, jonka tarkoituksena on poistaa välitilaan valmistusvaiheessa jäävä kosteus.

Eristyslaseissa voidaan käyttää tasolasien lisäksi erilaisia erikoislaseja, mm. Luodin- ja murronsuojalasit, sekä palolasit.

Energiansäästölasi eli selektiivilasi, koostuu kirkkaasta lasista, joka on pinnoitettu selektiivisellä pinnoitteella. Energiansäästölasi läpäisee auringon lyhytaaltoisen säteilyenergian ja samalla heijastaa takaisin pitkäaaltoista, huoneesta ulos pyrkivää lämpösäteilyä.

Lasin U-arvo kertoo, kuinka paljon energiaa watteina läpäisee yhden neliömetrin kokoinen lasi, kun lämpötilaero on yksi aste (W/m2K). U-arvo kuvaa siis lasin lämpöteknistä suorituskykyä. Mitä pienempi U-arvo on, sitä parempi lasin lämpötekninen suorituskyky on.

 Optista suorituskykyä kuvataan mm. valon läpäisyllä LT ja aurinkoenergian kokonaisläpäisyllä TST (g).

Eristyslasit tehdään aina mittatilaustyönä.

Välilistat

Välilistana yleisesti käytetään alumiinista välilistaa, joka on ontelomainen. Mahdolliset välilistojen jatkot liitetään yhteen välikappaleilla. Myös teräs ja muovi ovat välilistojen materiaalivaihtoehtoja.

Eristyslasin kahdelle sivulle tulee välilistaan valmistusvaiheessa kuivitusrakeita, joiden tarkoituksena on poistaa välitilasta siihen valmistuksessa jäänyttä kosteutta ja reunatiivistyksen läpi aikaa myöden mahdollisesti diffusoituvaa kosteutta.

Yleisimpiä välilistojen leveyksiä ovat 6, 9, 12 ja 15. Nykyään myös 18, 20 ja 25mm. Suuremmissa toimituksissa välilistoja on saatavissa kaikissa RAL-värikartan väreissä.

Kaasut

Eristyslasien valmistuksessa välitiloissa voidaan käyttää ilman asemasta myös muita kaasuja. Niillä voidaan muun muassa parantaa eristyslasin lämmöneristävyyttä tai ääneneristävyyttä.

Täytekaasut diffusoituvat hitaasti pois. Diffuusionopeus ei ole vakio ja on siksi todella hankala todeta. Diffuusionopeuteen vaikuttavat lämpötilat, tiivistysmassan tyyppi. sekä Kaasu.

Alla on muutama yleisimmin käytetty kaasulaji:

Argon (Ar) on ilmakehästä nesteyttämällä erotettava jalokaasu, joka parantaa lämmöneristävyyttä ja on edullinen hintatasoltaan.

Krypton (Kr) on ilmakehästä nesteyttämällä erotettava jalokaasu, joka parantaa lämmöneristävyyttä vähän enemmän kuin argon, mutta on huomattavasti harvinaisempi ja kalliimpi jalokaasu.